2021-01-23

Naarajoki syyskuun lopulla 2020

Tällä kertaa retkikertomus on lähtöisin Pentin kynästä:


"Melontaretki 26.-27.9.2020 Naarajoella - alligaattoreita?

Puijon Ladun melontakalenteri oli laadittu huolella vuotta aikaisemmin. Melontaretken ajankohdaksi tuli lämpimin syyskuun viimeinen viikonloppu vuosikymmeniin. Kohteena oli Kymijoen vesistön latva-alue. 

Vesille päästiin Pieksämäen Lomatriolta, Naarajärven rannasta. Antti vetäjänä tunsi reitin hyvin mm. Suomi Meloosta. Jounille ja minulle tämä oli ensimmäinen kerta. 

Lyhyen järvimelonnan jälkeen alkoi Naarajoki. Vesi oli sopivan korkealla, kajakit eivät kyntäneet pohjaa ja siltojen ali pääsi ilman eskimokäännöstä. Mutkaiselle ja kapealle joelle oli tehty sotien jälkeen tukinuittoon ohituskanavia, joilla pahimmat sumapaikat ohitettiin. Majavien jälkiä näkyi, mutta yhtään varsinaista patoa emme kohdanneet. 

Iltapäivällä yritimme vuoden luontokuvaa lentoon nousevasta joutsenesta.

Tässä maisemassa ja säässä kelpasi meloa. 

Saavuimme Niskanivun laavulle jo ennen neljää. Auringonlaskuun oli aikaa, joten jatkoimme Naarajoen loppuun Niskajärvelle. Sinne oli kokoontunut kymmenkunta joutsenta, mutta kuvausintomme oli jo hellittänyt. 

Suunnistimme Välijoen kautta Vehvaalle. Leiripaikalle saavuttiin seitsemäksi ja teltat saatiin pystyyn juuri ennen pimeää.  



Ruoka maistui 26 km melonnan jälkeen. Jälkiruuaksi tarjottiin lettuja. Kummallista, miten jotkut onnistuvat kuljettamaan taikina-ainekset, hillot ja paistinpannun, kun omat osin puutteelliset varusteet täyttivät kajakin.


Tyyni Vehvaan ranta sunnuntaiaamuna.

Vehvaalta matka jatkui Välijoen kautta Pyhäluomaan. Kilometrin järviosuuden jälkeen tulimme Porsaskoskelle. 1800-luvulla siellä valmistettiin järvimalmista rautaa ns. harkkohytissä. 1900-luvulla padon vesivoimaa käytettiin myllyyn, raamisahaan ja höyläkoneeseen sekä sähkön tuotantoon kylälle. Sähköä riitti 20 W taloa kohti ja virta katkaistiin kylältä klo 22 iltaisin. 

Tapasimme laitoksen nykyisen omistajan, joka on kunnostanut aluetta vuosikymmeniä. Hän esitteli meille suljettua historiallista ja hyvin tuntemaansa kohdetta laitteineen. Oli hienoa tutustua laitokseen ratkaisuineen. Varaosia ei haettu kaupasta, vaan ne tehtiin pääosin itse.

Kannoimme kajakit padon ohi ja matka jatkui järvien jälkeen Nykälänjoelle, jossa laskimme muutaman pienen kosken.

Orjuujärvellä kostea kuuma ilma, tumma kapea vesiuoma ja sitä reunustava rehevä parimetrinen kaislikko veivät ajatukset muualle. Yhtäkkiä kuului loiskahduksia takaa – alligaattorit hyökkäävät? Hätäisiä melanvetoja ja nopea vilkaisu taakse. Ei siellä enää mitään näkynyt. Varmuutta ei saatu, oliko siellä alligaattoreita vai muita eksoottisia eläimiä. Onneksi pääsimme pian Nykälän kylän sillalle ja nousimme 17 km jälkeen maihin.

Antti oli sopinut kajakkien kuljetuksen, joten vältyimme turhilta ajokilometreiltä. Aikataulu ja järjestelyt pitivät. XStreamsin auto trailereineen saapui minuutilleen sovittuna aikana. Lomatriolta jatkoimme kahvitauon jälkeen Kuopioon.

Naarajärveltä lähtevää reittiä voi suositella perustaidot hallitseville retkimelojille. Keväällä ja kesällä reitiltä löytyy rikas kasvi- ja lintumaailma. Marjareissut voi myös yhdistää melontaan."




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti