Melontaretkemme historialliselle Tervareitille alkoi perjantaina 12.7. Lentiirassa, Käntinsalmen rannassa. Puijon Ladun retkellä olivat mukana Antti, Hannu, Jari, Kirsi, Niina, Sakari ja Sirpa.
Viileän pohjoistuulen vuoksi heinäkuun helteistä ei ollut tietoakaan. Luvassa oli sateinen ja kolea viikonloppu...
Lentiiranjoki on leveä ja helppo melottava, ja maisemat mukavia.
Nuotio lämmitti meitä Rytäniemen laavulla.
Ränkänsaaren vanha uittokämppä toimii autiotupana. Suurin osa porukasta majoittui kämppään, yksi laavuun ja yksi telttaan.
Keskellä yötä Kirsi hätisteli hiirtä, joka rapisteli Ikean kassissa. Toiset nukkuivat sikeästi ja yöllinen ohjelmanumero jäi väliin...
Lauantaina matka jatkui Iivantiiralle. Katsastimme Haukiniemen luonnonsuojelualueen kivisiä rantoja. Tämän jälkeen lähdimme tervareitin itäiselle haaralle kohti Juttuajärveä.
Juttuajärvellä matka jatkui myötätuulessa ja nostimme "purjeen"...
mutta pian taivas synkkeni ja repesi...
Kova sadekuuro rummutti järven pintaa ja muodosti usvaa.
Huuhkajankannaksella on vanha veneiden siirtotie, joka yhdistää Juttuan ja Lentuan. Vetoraiteen avulla siirsimme kajakit Huuhkajanlammelle.
Vaunu rullasi kiskoilla helposti, mutta märät ratapölkyt olivat liukkaita kävellä.
Radalla.
Radan toisessa päässä laskimme alukset juhlallisesti vesille.
Sateisen päivän iltana suunnistimme Lehtosaareen, jossa autiotupa ja sauna jo odottivat.
Oi sauna, kumarramme sinua! Olkoon löylysi lempeät.
Pipo on kova sana heinäkuisella retkellä.
Letut maistuivat Lehtosaaressa.
Sininen hetki Lentualla.
Sunnuntaina jäljellä oli vielä kymmenkunta kilometriä melontamatkaa.
Tauko Honkisaaressa. Tälläkään kertaa sää ei pettänyt meitä - taas tauolla satoi.
Hieno ja hiljainen Lentua jäi taakse. Autojen äänet kuuluivat pikitieltä ja melontaretkemme maali lähestyi...
Ptruu, polle! Lopetimme melonnan Isojoen sillan kupeeseen. Ullan avustuksella haimme auton Lentiirasta ja kotimatka alkoi.
