Ivalojoella elokuussa 2021

22.8. Kuttura - Kultala

Elokuisena sunnuntaiaamuna, Ivalojen virtaaman ollessa noin 70 m3 / s, saavuimme Kutturaan. Kesä oli ollut kuiva, mutta joen vesi oli onneksi nousussa juuri ennen retkeä, ja vedenkorkeus riitti koskien melontaan. 

Timon vetämällä Puijon Ladun retkellä mukana olivat Antti, Hannu, Janne, Niina, Seppo ja Tuula.

Sää oli viileä ja pohjoistuuli puhalsi meitä vastaan. Kyläjoen tuvalla lämmiteltiin ja syötiin eväitä.

Saarnakönkään laskulinja tutkittiin rannalta käsin.

Osa porukasta kiersi Saarnakönkään maitse, mutta muilta lasku sujui mallikkaasti.

White water in Ivalojoki.

Jylhiä ja kivisiä maisemia.

Päivän aurinkoisin hetki. Vesi oli sen verran alhaalla, että Annan Kaapin kentälle piti kävellä jonkin matkaa joen pohjan kiviä pitkin.

Korhosenkosken ja Saunakosken jälkeen saavuimme Ivalojoen Kultalaan.

Leiriydyimme pihapiiriin museoalueen ulkopuolelle. Retkikuntamme lisäksi muutama muukin retkeilijä yöpyi Kultalassa joko tuvassa tai telttaillen. 

23.8. Kultala - Louhioja

Retken toisena päivänä kylmä pohjoistuuli puhalteli edelleen, kun valmistauduimme lähtöön Kultalasta.

Pitkässä Kultalankoskessa koettiin reissun toistaiseksi isoimmat aallot ja yksi kaatuminen. Pian kuitenkin matka jatkui.

Lisää koskia ja rauhallisempia jaksoja Ivalojoen kanjonissa...

Tauko Sotajoen nuotiopaikalla. Kävimme katsomassa Liljeqvistin kämppää ja tapasimme yhden patikointivaeltajan.

Ritakoskella.

Retken toinen leiripaikka Louhiojalla. 

Ilta-aurinko paistoi mukavasti Louhiojalle.

24.8. Louhioja - Tolonen

Retken viimeisenä päivänä tuuli oli tyyntynyt ja aamu oli aurinkoinen. Täällä Ivalojoki oli jo leveämpi ja rannoilla alkoi näkyä asutusta. 

Reitillämme oli enää vain yksi vaikeampi paikka: Toloskoski.

Toloskoski on kaksiosainen ja ison U:n muotoinen. Suurimmat kuohut ovat lopussa, ja loppuosaa on vaikea tutkia rannalta käsin. 

Tolosjoen alkuosa meni hienosti. Retki huipentui loppuosan kuohuihin, joissa yksi meistä joutui uimasilleen. Uimari autettiin rantaan ja kajakin tyhjennyksen jälkeen jatkettiin melontaa Tolosen venerantaan. Tilasimme taksin, jonka avulla haettiin autot Kutturasta.

Ivalojoki tarjosi hienoja kokemuksia, komeita koskia ja erämaan rauhaa. Suurin osa porukasta jatkoi matkaa Lemmenjoelle, mutta mitä siellä tapahtui, on sitten toinen tarina...

Jongunjoella ja Karhunpolulla 5 / 2021

27.5. Melonta Teljo - Aittokoski

Toukokuussa suuntasimme melonta- ja patikointiretkelle Pohjois-Karjalaan. Kajakit laskimme vesille Teljossa, Kuhmon ja Lieksan rajamailla. 

Suunnitelmana oli meloa Jongunjokea Teljosta Aittokosken kautta Laklaniemeen saakka, ja sitten patikoida takaisin Aittokoskelle. 

Puijon Ladun retkellä olivat mukana Antti, Hannu, Janne, Jari, Krista, Pentti ja Tuija. Melonta alkoi mukavissa tunnelmissa.

Tullessamme Otroskoskelle yksi meistä oli jo kastautunut Pässinpyörteenkoskessa, jossa oli selvä pudotus. Melan lapa hieman vääntyi, onneksi ei muita vahinkoja.

Otroskoskella pidetyn tauon jälkeen matka jatkui meloen...

ja välillä jopa ilman melaa... melasta kannattaa siis pitää kiinni 😎

Melontaosuutemme vaikein paikka oli Aittokoski, jonka tutkimme etukäteen sillalta, ja myös pelastaja oli valmiina alajuoksulla heittoköyden kanssa. Yhdessä kohdassa koskea aallot löivät "sivusta" kohti melojaa, mikä helposti johtaa kaatumiseen. Kaksi meistä päätti kiertää kosken. Aittokoski on helppo kiertää kärräämällä kanootti polkua ja tietä pitkin kosken ohi.

Yksi kerrallaan laskeuduimme Aittokosken kuohujen syleilyyn, ja kaksi meistä kaatui. Kaatumisen sattuessa kannattaa antaa kanootin mennä edellä ja itse ajelehtia perässä joko jalat edellä tai kanootin päällä, jolloin ei satuta itseään kiviin.

Sumeeta menoa Aittokoskessa...

Aittokosken laskemisen jälkeen rantauduimme ja leiriydyimme. 

Muutama inkkarimeloja rantautui ja kuivatteli kamojaan. Heistäkin osa oli ottanut lähituntumaa virtaavaan veteen. Porukka jatkoi vielä matkaa valoisassa illassa.

Haarapääsky oli tehnyt pesän Aittokosken kotukseen eli kotalaavuun. Me nukuimme teltoissa, ja pääsky sai nukkua yönsä rauhassa.

Illalla juttu luisti nuotion ääressä.

28.5. Melonta Aittokoski - Laklaniemi 

Perjantaiaamun lähtövalmisteluja. Pitäisikö kaikki nämä tavarat mahtua kajakkiin?

Vaahtokukkanen.

Aittokosken jälkeen Jongunjoki rauhoittuu ja kiemurtelee erämaisissa maisemissa. 

Evästauko pidettiin Pälvekoskella, jossa sadekuuro yllätti meidät.

Sateen lisäksi myös kosket "hieman" kastelivat meitä. Kaksinkantajankoskissa oli yllättävänkin isot aallot. Kaikki kuitenkin selvittivät kosket kunnialla, ja pian rantauduttiin Laklaniemeen.

Laklaniemessä leiriydyimme ja lämmitimme telttasaunan. Jokivesi ja sauna virkistivät!

29.5. Laklaniemi - Aittokoski patikoiden

Aamupala valmistuu retkikeittiössä.

Melontaosuutemme päättyi Laklaniemeen. Kärräsimme kajakit tien varteen ja lähdimme patikoimaan Karhunpolkua pohjoiseen.

Aluksi kuljettiin vähän matkaa tietä pitkin, mutta pian Karhunpolku johdatti meidät hienoon vanhaan metsään ja Rasvasuon-Kitkasuon soidensuojelualueelle.

Suopursut olivat puhkeamassa kukkaan.

Jongunjoki.

Valamajoen autiotuvalla pidimme tauon. Janne pääsi esittelemään korjausvälineitään ja kuvasimme heijastuksia joen pinnassa.

Karhunpolku oli tällä osuudella tasainen ja helppokulkuinen, matka joutui. Päätimme jatkaa kävelyä Aittokoskelle saakka, jossa leiriydyimme. 

Reissun viimeisenä päivänä ohjelmassa oli enää kajakkien haku ja kotimatka. Monipuolinen ja elämyksellinen kevätretki upeassa luonnossa!