2022-03-26

Koitajoki syyskuussa 2021

Lauantaina 25.9. vaihdoimme taas farkut verkkarihousuihin ja lähdimme Pohjois-Karjalaan, Ilomantsin Koitajoelle. 


Puijon Ladun melontareissulla olivat mukana Antti, Eeva, Hannu, Jari, Juho, Krista, Pentti ja Satu. Aloitimme melonnan Kallioniemen venerannasta, josta myös löytyi geokätkö.



Yhtenäinen varustus on kaiken A ja O.


Päivä oli pilvinen, mutta rannoilla oli mukavasti ruskan värejä.


Ensimmäinen taukopaikka Ristiniemen kodalla. Sää oli sen verran viileä, että kuuma juoma kodan lämmössä teki terää.



Leveällä Koitajoella tuntee välillä olevansa kuin järvellä. Joki on matala ja siihen on merkitty veneväylä. Veneitä tai muitakaan kulkijoita ei juuri näkynyt.


Rantauduimme Huhuksen venerantaan.


Tällä kertaa käytössämme oli myös vuokramökki ja sauna. Päivän päätteeksi löylyt tekivät hyvää. 


Illan pimetessä kuistilta kuului kiljuntaa... Eräs naispuolinen retkikunnan jäsen kiljahteli ja syynä tähän oli lepakko, joka lensi ympyrää kiertäen joka kierroksella kuistin kautta. Harvemmin pääsee lähietäisyydeltä tarkkailemaan lepakoita.


Sunnuntaina matka jatkui.

Vierailevia tähtiä! Kuopiolaisten toinen retkikunta tuli meitä vastaan joella.

Sunnuntain taukopaikka, Kurenharjun kota.



Poikkesimme suolle, josta löytyi pieniä ihmeitä...




Päivän aurinkoisin hetki.


Loppumatkan melonta sujui kuin laulellen. Lopetimme retken Lylykoskelle. Vesi oli sen verran alhaalla, että Lylynkoski jäi laskematta, mutta ehkä ensi kerralla...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti