Puijon Ladun melontaretkellä olivat mukana Antti, Janne, Juha-Pekka, Kirsi, Marja, Martti, Sakari, Sanna, Satu ja Sirpa. Saimme myös lisävahvistuksia Joensuusta, kun Liisa ja Eero liittyivät retkikuntaamme. Retkellä oli siis yhteensä 12 osallistujaa.
Lähdimme melomaan Koitereen kaakkoiskulmalta Partalanrannan (tai Ukonlahden) venesatamasta, jossa on kanooteille hyvin sopiva hiekkaranta.
Meloimme ensin koilliseen. Teimme edestakaisen "kiertoajelun" Syväysjoelle katsellen joen varren soita ja kasvillisuutta. Joen rantamilla kasvoi mm. saroja, kurjenjalkoja ja raatetta.
Yppylän hienolla hiekkarannalla vietetyn liikuntatuokion jälkeen matka jatkui lempeässä tuulessa kohti Lammassaarta...
Kävimme tutkimassa Lammassaaren sisälampia, ja jatkoimme sitten Lammassaaren länsirannan leiripaikalle.
Leiriydyimme Lammassaaren "keskustaan" pitkän hiekkarannan tuntumaan. Leiripaikassa, jota on rakennettu talkoilla ja EU-rahoilla, on hyvät rakenteet: kota, laavu, nuotiopaikkoja, liiteri, huussi ja jopa pihakeinuja.
Ilma oli niin lämmin, että pystytin pelkän sisäteltan ja sen päälle tarpin sateensuojaksi.
Heinäkuinen ilta oli valoisa ja lämmin, maisemat hienoja, eikä hyttysiäkään juuri ollut. Lähes täydellistä...
Varhain aamulla kuitenkin heräsin metsäkoneen meteliin, joka kantautui läheisestä saaresta. Koitereella tehdään jonkin verran hakkuita, vaikka suuri osa keskiosan saarista onkin suojelualueita ja Koitereen pohjoispuolella on Patvinsuon kansallispuisto.
Lauantaina suurin osa meistä meloi ympyrälenkin: kiersimme Petronsaaren ja Hirvatsaaren ja palasimme illaksi Lammassaareen. Retkikuntamme nopein jäsen ehti aamulla jo purkaa teltan ja pakata varusteet kajakkiin, ennen kuin hänelle selvisi, että molemmat yöt ollaan samassa leiripaikassa...
Maijanluhdassa pidettiin pieni kätköjen etsintätauko.
Petronsaaressa eväät maistuivat ja hauskaa oli...
Hirvatsaaren hiekkaranta kutsui uimaan kesken melonnan. Vaikka Koitere on puhdasvetinen järvi, vedessä oli monin paikoin paljon vihertäviä levähippuja. Yhtenäisiä levälauttoja ei kuitenkaan näkynyt.
Siivekäs lemmikki löytyi yllättävän kaukana Lammassaaren rannasta...
Lauantain melontaretken jälkeen ohjelma oli vapaamuotoista. Patikoin Jannen, Kirsin ja Sannan kanssa pitkin Lammassaaren harjupolkuja nauttien hienoista maisemista.
Lammassaaren kuivilla kankailla oli paljon variksenmarjoja, mutta ei juurikaan mustikkaa.
Lauantai-illan huumassa pari meistä kävi melomassa ylimääräisen lenkin ja eräs osallistuja yritti tahdon voimalla nostaa laiturin alle kadonnutta juomaa...
Sunnuntaina purimme leirin ja kiersimme Lammassaaren itäpuolelta takaisin Ukonlahteen. Matkan varrella katsastimme Lammassaarensuota.
Tyyni ja lämmin keli jatkui. Melonta selkävesillä oli leppoisaa...
Koitereella oli hienoa ja rauhallista. Heinäkuun "sesongista" huolimatta Lammassaaressa oli vain vähän muita yöpyjiä. Toki veneilijöitä ja kalastajia poikkesi saaressa päivisin. Karjalan Helmi näytti meille parhaita puoliaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti