2016-12-31

Kerma-Kolovesi-Kerma 2015


Koloveden kansallispuistossa vesi kantaa melojan kalliojyrkänteiden syliin, Saimaan syvyyksien ylle. Kalliomaalaukset kertovat luonnon ja ihmisen vuosituhantisesta yhteiselosta, ja hiljaisuuden keskellä tunnet yhteyden muinaiseen aikaan. Jos onni on matkassasi, utelias saimaannorppa saattaa tulla tervehtimään sinua. (Metsähallituksen luontoon.fi)



Koloveden Ukonvuori

Vaikka Kolovesi on Heinäveden reitin varrella, se on kuitenkin syrjäinen Saimaan kolkka. Läpikulkuliikennettä ei ole. Kolovesi on myös Suomen oloissa siitä harvinainen paikka, että suurimmassa osassa puistoa moottoriveneily on kielletty, mikä rauhoittaa aluetta huomattavasti.

Koloveden kansallispuistossa on kaksi isoa saarta: pohjoisempi Mäntysalo ja etelässä Vaajasalo, jossa on useita pitkiä ja kapeita niemiä, sisälahtia ja jyrkkiä kallioseinämiä.


Vihonvuonteen kanavassa


Takaisin vesille evästauon jälkeen

Allekirjoittaneen järjestämällä Puijon Ladun viikonloppuretkellä elokuussa 2015 teemana oli "Heinäveden reitin kansallismaisemaa ja Koloveden jylhyyttä ja kalliomaauksia". Mukana retkellä olivat Markku, Merja, Minttu, Sanna, Satu ja Tuija. Lähdimme perjantai-iltana liikkeelle Kermankeitaan rannasta Kermankosken lähistöltä. Meloimme Vihonvuonteen ja Pilpan kanavien (tai pienen kosken) kautta Kolovedelle.


Pilpan kanava


Kanavissa sulutus toimii ohjeita seuraten,
yleensä itsepalveluna.


Koloveden pohjoisrajalla



Elokuun illan jo hämärtyessä saavuimme Mäntysalon vuokrakämpälle, jossa vietimme kaksi yötä. Kaasuliedellä ja -jääkaapilla varustettu kämppä on mainio tukikohta isommallekin porukalle. Saunasta pääsee pulahtamaan Saimaaseen. Meistä neljä nukkui kämpässä ja kolme pihalla teltoissa. Telttapaikkoja kämpän lähistöltä joutui vähän hakemaan. Sama ongelma vaivaa suurinta osaa Koloveden leiripaikoista, jotka ovat kivisiä. Tämän vuoksi Metsähallitus on järjestänyt leiripaikoille puisia lavoja telttoja varten.



Mäntysalon kämpän ranta.
Retken ainoa sadekuuro kasteli laiturin.




Lauantaina meloimme Vaajasalon “vuonoissa”, kävimme Ukonvuorella katsomassa kalliomaalauksia ja kiersimme Mäntysalon.






Illalla kämpässä maistuivat letut ja suklaamuussi. Markkukin (jonka evästilanne oli vähän heikko eväiden jäätyä kotiin) sai syödäkseen... Markku oli tosin hankkinut matkalta nakkipaketin ja eli sen avulla "vaihdantataloudessa"...

Laajakaarre

Pitkäsaari


Majava on maistellut puuta ja osa kajakistakin on kadonnut?

Sunnuntaina meloimme kanavien kautta takaisin Kermankeitaalle nauttimaan ravintolan runsaista ja maittavista ruoka-annoksista. Kolovedellä oli rauhallista, retki oli leppoisa ja ilmat olivat kesän parhaat tähän saakka...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti