Koitajoki syyskuussa 2021

Lauantaina 25.9. vaihdoimme taas farkut verkkarihousuihin ja lähdimme Pohjois-Karjalaan, Ilomantsin Koitajoelle. 

Puijon Ladun melontareissulla olivat mukana Antti, Eeva, Hannu, Jari, Juho, Krista, Pentti ja Satu. Aloitimme melonnan Kallioniemen venerannasta, josta myös löytyi geokätkö.

Yhtenäinen varustus on kaiken A ja O.

Päivä oli pilvinen, mutta rannoilla oli mukavasti ruskan värejä.

Ensimmäinen taukopaikka Ristiniemen kodalla. Sää oli sen verran viileä, että kuuma juoma kodan lämmössä teki terää.

Leveällä Koitajoella tuntee välillä olevansa kuin järvellä. Joki on matala ja siihen on merkitty veneväylä. Veneitä tai muitakaan kulkijoita ei juuri näkynyt.

Rantauduimme Huhuksen venerantaan.

Tällä kertaa käytössämme oli myös vuokramökki ja sauna. Päivän päätteeksi löylyt tekivät hyvää. 

Illan pimetessä kuistilta kuului kiljuntaa... Eräs naispuolinen retkikunnan jäsen kiljahteli ja syynä tähän oli lepakko, joka lensi ympyrää kiertäen joka kierroksella kuistin kautta. Harvemmin pääsee lähietäisyydeltä tarkkailemaan lepakoita.

Sunnuntaina matka jatkui.

Vierailevia tähtiä! Kuopiolaisten toinen retkikunta tuli meitä vastaan joella.

Sunnuntain taukopaikka, Kurenharjun kota.

Poikkesimme suolle, josta löytyi pieniä ihmeitä...

Päivän aurinkoisin hetki.

Loppumatkan melonta sujui kuin laulellen. Lopetimme retken Lylykoskelle. Vesi oli sen verran alhaalla, että Lylynkoski jäi laskematta, mutta ehkä ensi kerralla...

Ivalojoella elokuussa 2021

22.8. Kuttura - Kultala

Elokuisena sunnuntaiaamuna, Ivalojen virtaaman ollessa noin 70 m3 / s, saavuimme Kutturaan. Kesä oli ollut kuiva, mutta joen vesi oli onneksi nousussa juuri ennen retkeä, ja vedenkorkeus riitti koskien melontaan. 

Timon vetämällä Puijon Ladun retkellä mukana olivat Antti, Hannu, Janne, Niina, Seppo ja Tuula.

Sää oli viileä ja pohjoistuuli puhalsi meitä vastaan. Kyläjoen tuvalla lämmiteltiin ja syötiin eväitä.

Saarnakönkään laskulinja tutkittiin rannalta käsin.

Osa porukasta kiersi Saarnakönkään maitse, mutta muilta lasku sujui mallikkaasti.

White water in Ivalojoki.

Jylhiä ja kivisiä maisemia.

Päivän aurinkoisin hetki. Vesi oli sen verran alhaalla, että Annan Kaapin kentälle piti kävellä jonkin matkaa joen pohjan kiviä pitkin.

Korhosenkosken ja Saunakosken jälkeen saavuimme Ivalojoen Kultalaan.

Leiriydyimme pihapiiriin museoalueen ulkopuolelle. Retkikuntamme lisäksi muutama muukin retkeilijä yöpyi Kultalassa joko tuvassa tai telttaillen. 

23.8. Kultala - Louhioja

Retken toisena päivänä kylmä pohjoistuuli puhalteli edelleen, kun valmistauduimme lähtöön Kultalasta.

Pitkässä Kultalankoskessa koettiin reissun toistaiseksi isoimmat aallot ja yksi kaatuminen. Pian kuitenkin matka jatkui.

Lisää koskia ja rauhallisempia jaksoja Ivalojoen kanjonissa...

Tauko Sotajoen nuotiopaikalla. Kävimme katsomassa Liljeqvistin kämppää ja tapasimme yhden patikointivaeltajan.

Ritakoskella.

Retken toinen leiripaikka Louhiojalla. 

Ilta-aurinko paistoi mukavasti Louhiojalle.

24.8. Louhioja - Tolonen

Retken viimeisenä päivänä tuuli oli tyyntynyt ja aamu oli aurinkoinen. Täällä Ivalojoki oli jo leveämpi ja rannoilla alkoi näkyä asutusta. 

Reitillämme oli enää vain yksi vaikeampi paikka: Toloskoski.

Toloskoski on kaksiosainen ja ison U:n muotoinen. Suurimmat kuohut ovat lopussa, ja loppuosaa on vaikea tutkia rannalta käsin. 

Tolosjoen alkuosa meni hienosti. Retki huipentui loppuosan kuohuihin, joissa yksi meistä joutui uimasilleen. Uimari autettiin rantaan ja kajakin tyhjennyksen jälkeen jatkettiin melontaa Tolosen venerantaan. Tilasimme taksin, jonka avulla haettiin autot Kutturasta.

Ivalojoki tarjosi hienoja kokemuksia, komeita koskia ja erämaan rauhaa. Suurin osa porukasta jatkoi matkaa Lemmenjoelle, mutta mitä siellä tapahtui, on sitten toinen tarina...